Kirjoittanut: Iida Hyppönen

Kansikuva: Timo Kupiainen, muut kuvat: Jani Virolainen ja Timo Kupiainen

“Hirveän viihdyttävää ja vauhdikasta”, vastaa vuoden 2025 maajoukkueen kapteeni Emmi Merelä, kun kysytään minkälaista on suomalainen ringette. Tämän lisäksi suomalainen ringette on myös kiistämättä maailman parasta ringetteä. Suomen maajoukkue on voittanut lajissa 11 maailmanmestaruutta ja niistä putkeen jopa yhdeksän. Mitä löytyy näin kunnioitettavan menestyksen takaa? 

Äärimmäisen sitoutuneet pelaajat ja pitkäjänteinen työ palkitaan 

Miksi Suomen maajoukkue on ollut niin menestynyt? Vuoden 2025 ringettemaajoukkueen päävalmentaja Pasi Kataja nostaa yhden tekijän muiden edelle: sitoutuneet pelaajat. Maajoukkueurheilijat ovat todella sitoutuneita joukkueeseen, mutta myös kehittämään itseään yksilötasolla. 

– Maajoukkueen pelaajat ovat harrastajapelaajia, jotka harjoittelevat kuten ammattilaiset, toteaa Kataja. 

Ammattimaisen harjoittelun lisäksi huipulla pelaaminen vaatii aikaa ja uhrauksia. Kovan harjoittelun ohella urheilijat usein käyvät joko töissä tai opiskelevat. Jotta arki saadaan rullaamaan, pitää todella olla sitoutunut siihen mitä tekee. Päävalmentajan mukaan kiitos kuuluu kaikille niille urheilijoille, jotka ovat olleet vuosien aikana rakentamassa suomalaista ringetteperintöä. 

– Maajoukkueen menestys ei ole tapahtunut yhtäkkiä, vaan joukkueessa on tehty pitkäjänteistä työtä sen eteen, kertoo Ringetteliiton toiminnanjohtaja Herttaliisa Tuure. 

Maajoukkuetoiminnassa on osattu tehdä jo pitkään asioita oikein ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Pelaajien sekä valmennuksen pitkäjänteinen työ maajoukkuetoiminnassa heijastuu Merelän mukaan suoraan peliin. 

Myös seuroissa on tehty laadukasta työtä

Pitkäjänteistä työtä menestyksen eteen on tehty myös seurakentällä. Palo lajia kohtaan istutetaan nimenomaan seuroissa, kuvailee Tuure. Seurojen laadukas työ pitää harrastajat lajin parissa aikuisiälle asti. Katajan mukaan seuroissa hyvin tehdyn perustyön tuloksena urheilijan on mahdollista kasvaa ja kehittyä maajoukkuepelaajaksi. 

Selkeän ja toimivan urheilijan polun ansiosta maajoukkueeseen tulee sitoutuneita ja ammattimaisesti harjoittelevia pelaajia, Kataja lisää. Unelma maailmanmestaruudesta ei tunnu nuoresta mahdottomalta, kun edessään näkee konkreettiset askeleet sinne. Pelaajat pääsevät seuraamaan maajoukkuetoimintaa nuoresta asti ja näkevät minkälaista pelaaminen ringettemaajoukkueesa voisi tulevaisuudessa olla. Merelän mukaan selkeä urheilijan polku voi toimia monelle motivaationa jatkaa harrastuksen parissa huipulle asti.  

Vuoden 2025 kisat olivat toimivan urheilijan polun huipentuma. Suomen joukkueessa pelasi peräti 12 tulokasta ja vain kuusi pelaajaa, jotka olivat aiemmin kilpailleet aikuisten MM-kisoissa. Nuoremmat pelaajat ottivat paikkansa vakuuttavasti ja näyttivät maailmalle, että voittaminen on mahdollista, vaikka joukkue uudistuu.

Vastustaja tunnetaan hyvin

Ringeten maailmanmestaruus on ratkottu kahden joukkueen välillä vuodesta 2013 asti. Suomi kohtaa Sam Jacks Poolissa Kanadan ja mestaruus ratkotaan kahdessa finaalissa. Turnaukseen osallistuvat muut joukkueet pelaavat erillisessä President’s Pool sarjassa, jossa ratkaistaan sarjan oma mestaruus. Syynä järjestelyyn on valtava tasoero sarjan kärjen ja muiden joukkueiden välillä. Järjestelyn takana on toive siitä, että uusilla joukkueilla olisi pienempi kynnys lähteä tasoerosta huolimatta turnaukseen mukaan.

Vastustaja tunnetaan siis hyvin jo vuosien takaa. Merelä kuvailee vastustajan pelityyliä todella fyysiseksi ja vauhdikkaasti. Siihen verrattuna suomalainen ringette on paljon teknisempää. Maailmanmestaruuspeleissä vaatimustaso kuitenkin nousee entisestään SM-sarjaan verrattuna.

– On aina mukavaa vaihtelua päästä pelaamaan Kanadaa vastaan. Sieltä tulee kuitenkin niin erityyppinen vastustaja, kuvailee Merelä Kanadaa vastustajana. 

Valmennuksen kisavalmistautumiseen kuuluu vastustajajoukkueeseen tutustuminen. Valmennustiimi aloittaa vastustajan pelaajien seuraamisen hyvissä ajoin. Jo puoli vuotta ennen kisoja seurataan tarkasti Kanadan kotimaista liigaa. Videoista analysoidaan yksilöitä ja heidän tapaansa pelata. Taustavalmistautumisen ansiosta osataan varautua tuleviin peleihin. Merelä kertoo, että maajoukkueen harjoituksissa pääpaino on omassa pelaamisessa, mutta videovalmennuksessa käydään paljon läpi sitä, mitä vastaan on mahdollisesti tulossa. 

Päävalmentaja on monesti miettinyt miksi Suomi on ollut monta vuotta Kanadaa askeleen edellä ringettekaukalossa. Yhdeksi syyksi hän nimeää maantieteelliset tekijät. Lyhyiden välimatkojen sekä kulttuurillisen yhtenäisyyden ansiosta Suomessa maajoukkueidentiteetin rakentaminen käy vaivattomammin. Kun lajin sisäiset piirit ovat pienet, syntyy tunne ringetteperheestä.

Voittamisen kulttuuri siirtyy ikäpolvelta toiselle

Menestystä on Suomen joukkueelle tullut paljon. Kasvaako nälkä syödessä vai onko kultamitali jo itsestäänselvyys? Suomalaiseen ringetteen on iskostunut syvälle voittamisen kulttuuri. Vaikka maajoukkueessa pelaajat vaihtuvat vuosittain, opetetaan uusille aina uskoa omaan tekemiseen. 

– Me tiedämme, että olemme hyviä eikä vastustaja ole pystynyt rikkomaan sitä moneen vuoteen, Kataja kuvailee. 

Suomella on selkeä pelikirja Kanadaa vastaan. Maailmanluokan maalivahdit, toimiva puolustus sekä vahvat maalintekijät ovat avainasemassa menestyksen saavuttamiseksi. Kaukaloon on myös aina helpompi palata voittajana, Kataja jatkaa. Menestys on joukkueelle aina kunnia-asia. Jokaisessa pelissä, myös harjoitusottelussa, pyritään jo näyttämään sitä parasta ringetteä. 

Taustalla on joukko ihmisiä, jotka tukevat kaukalossa sekä sen ulkopuolella

Koko valmennustiimi, joukkueenjohto ja huolto pyrkivät varmistamaan sen, että olosuhteet pelaajien onnistumiselle kaukalossa ovat ihanteelliset. Tavoitteena on, että pelaajan ei tarvitsisi keskittyä kuin olennaiseen, eli pelaamiseen. Kataja kertoo, että pelaajien kanssa keskustellaan ja kaikki pelaamisen ympärillä pyritään miettimään tarkasti vastaamaan joukkueen tarpeita. Kun kaikki toimii, on pelaajan helppo kehittyä joukkueessa, vaikka vaatimustaso on kova. Ja tässä on onnistuttu. Merelä kertoo, että tuki koko ringetteyhteisöltä mahdollistaa pelaajille sen, että voi keskittyä vain olennaiseen.

Kaukalon ulkopuolella on joukko ihmisiä, jotka haluavat ringeten kukoistavan: Tuure kertoo puhuvansa ringetteperheestä, sillä se kuvaa hänen mielestään yhteisöä hyvin. Ringette on lajina suhteellisen pieni, joten paljon asioita tehdään talkoovoimin. Esimerkkinä Merelä nostaa vuoden 2025 MM-kisat Lahdessa. Voitokkaiden turnausten takana on joukko ihmisiä, joiden sydän sykkii tälle vauhdikkaalle jääpelille. Jotta kisat saatiin onnistumaan, työskenteli niiden taustalla iso joukko vapaaehtoisia. Myös kotimaisten pelien, turnausten ja tapahtumien onnistumisen eteen tekee töitä joukko vapaaehtoisia, kertoo Tuure. 

– Jokainen tietää, että jos me halutaan viedä tätä lajia eteenpäin, niin se vaatii jokaiselta osansa, Merelä lisää. 

Kapteeni kertoo, että kotiyleisön edessä on aina kunnia pukea Suomen paita päälle. Merelä kertoo suomalaisen ringetteyleisön pitäneen hyvää meteliä Lahden kisoissa. Tunnelma Lahdessa oli hänen mukaansa katossa koko turnauksen.

Suomessa sykkii palava halu kehittää lajia 

Läpi Suomen ringettekentän löytyy kovaa halua kehittää lajia. Kehittämisintoa löytyy sekä kotimaista ringetteä että kansainvälistä ringettetoimintaa kohtaan. Tuure kertookin, että viime aikoina isoja harppauksia on tehty kotimaisessa ringetessä junioritoiminnan osalta. Lajin pariin ollaankin saatu lisää harrastajia kaikissa ikäluokissa. 

Maajoukkueen tahkoma menestys luo paljon lajiylpeyttä. Merelän toive olisi kuitenkin saada muitakin joukkueita nousemaan mukaan kärkitaisteluihin. Laajempi turnaus tekisi lajille hyvää ja toisi lisää katsojia sen äärelle. Useamman joukkueen turnaus toisi vähän omaa maustetta itse pelaamiseenkin, Merelä sanoo.  

Laajempi turnaus vaatisi kovia ponnisteluja sekä suomalaisilta että kanadalaisilta. Merelä kuvailee, että tietotaidon puute hidastaa monia maita nostamasta ringeten tasoa. Suomesta ja Kanadasta sitä kuitenkin löytyisi. Merelä pohtii, että lajiosaamista pitäisi päästä jakamaan niihin maihin, joissa toimintaa jo on. Pienessä mittakaavassa tätä onkin jo tapahtunut, mutta resurssien rajallisuuden takia liian vähän. 

Menestys on harvoin itsestään selvää. Suomalaisen ringeten menestystarina ei ole sattumaa vaan vuosien pitkäjänteisen työn, yhteisön tuen ja pelaajien sitoutumisen ansiota. Vaikka Suomi on jo pitkään ollut lajin suunnannäyttäjä, katse on vahvasti tulevaisuudessa. Tavoitteena ei ole ainoastaan säilyttää oma huipputaso, vaan myös auttaa koko lajia kasvamaan. Ringeten tarina Suomessa jatkuu – ja sen seuraavat luvut kirjoitetaan yhtä suurella sydämellä kuin tähänkin asti.